Lupa levätä - hyvinvointia läsnäolosta

Kuvituskuva Adobe stock

Hyvää itsenäisyyspäivää rakas kotimaa ja kaikki me suomalaiset! <3

Joulukuu hiippaili kuin varkain tänne pohjolaan. Pihapiiri on kuorrutettu valkoisella pehmeällä lumella. Aamu on hiljainen. Mietin tätä hetkeä, aikaa, päivää...Niin aukesivat joulukalentereiden ensimmäiset luukut ja ensimmäiset piparkakut on glögin kera nautiskeltu. Jouluaattoon on enää 18 päivää ja sitten on vuoden taianomaisimman juhlan aika <3 Olemme jo tämän vuoden loppupuoliskolla ja on aika hieman katsoa vierähtänyttä vuotta, kertoa, mitä nyt kuuluu ja ehkä myös hieman valottaa sitä, mitä tulevana vuonna mahdollisesti on tulossa.

Aurinko on helli eräänä talvisena päivänä

 Tämä vuosi on ollut juuri sitä, mitä tämän vuoden alkaessa sen kuvattiinkin olevan. Kun uskalsi hypätä kyytiin epäröimättä, se on vienyt kuin juna ja nips naps asiat vain lopulta tapahtuivat, menivät eteenpäin ja järjestyivät. Alkuun koin hirveää pelkoa ja tunnetta, meneekö kaikki hyvin ja lopulta, kun uskalsin heittäytyä virtaan, asiat vain loksahtelivat kohdalleen. Joillekin tämä vuosi on ollut paikallaan junnaamista, joillekin hurjaa ohituskaistalla kiihdyttämistä. Valtavasti asioita on manifestoitunut unelmista todeksi, fyysiseksi ilmentymäksi ja saanut aikaan hetkiä, joita en joskus olisi uskonut eläväni. Nyt uskon, että unelmat voivat toteutua, eivätkä ne ole olemassa vain pysyäkseen kauniina haaveina, vaan ne ovat asioita, tunteita, joiden tavoitteleminen ja todeksi eläminen on täysin mahdollista.  Hurja vuosi kaikkinensa ja päälimmäisenä mielessä on syvä kiitollisuus.

kuvituskuva adobe stock

Ihan pienen pienen matkan päässä, mutkan takana odottaa uusi vuosi, uudet päivät ja viikot, kuukaudet...Ihania, jännittäviä ja uusia asioita on suunnitelmissa tuolle tulevalle vuodelle. Matka lämpimään on varattu. Passit kuumottavat takataskussa ja mielessä on jo turkoosinsininen meri ja huojuvat palmupuut, pimeät lämpimät illat ja ystävien kanssa vietettävä aika. Sydämen täyttää ilo ja odottava tunnelma, kiitollisuus. Matkan suunnitteleminen ja varaaminen ovat niin suuri osa tulevan reissun tunnelmaa. Nyt vielä kuitenkin on aika ennen sitä keskittyä tähän hetkeen, koska ainoa asia, mitä meillä todellisuudessa on, on tämä hetki. Tartutaan siihen ja hengitetään syvään. Ollaan läsnä.

valkea maa...

Tänään on kotimaamme itsenäisyyspäivä. Kiitollisuus tuntuu tulvivan joka puolelta. Sitä aivan selvästi tänä aamuna tarjoillaan minulle. Tuota tunnetta, joka on runsaudenkin avain. Aika on laittaa kiireet sivuun. Mihin me juostaan, minne meillä oikeasti on niin kamala kiire? Puhalletaan vähän, pysähdytään. Tee tänään jotain sellaista, mistä todella nautit. Sellaista, mikä nostaa sinun mielialaasi, sinun värähtelytasoasi. Se voi olla mitä tahansa, mikä tuottaa sinulle iloa, seesteisyyttä ja hyvää mieltä. Maailma pyörii paikallaan, vaikka suljen hetkeksi silmäni. Kaikki säilyy radallaan, vaikka lakkaan suorittamasta ja vain...olen.

Pieni talven kulkijani <3

Vaellan mielessäni niihin unelmiin, mitä kohden olen ottanut askeleita. Tuleva vuosi tulee olemaan ihana ja jännittävä, haastava ja merkityksellinen. Meillä kaikilla on unelmia, haaveita, toiveita..Joskus ne voivat tuntua kaukaisilta ja saavuttamattomilta. Se, mikä on tärkeä ainesosa niiden toteutumisen kannalta, on päätös toimia, rohkeus ja uskallus tavoitella niitä. Sinä itse luot kanssaluojana omaa elämääsi. Luoja on antanut meille siihen avaimet ja lahjan. Rakas ihmislapsi, on aivan turvallista käyttää niitä! Tommy Tabermanin sanoin;
'

”Kaikkea saa tehdä. Kaikkea pitää tehdä. Kaikkia ovia pitää tempoa, kaikkia kuita kurkotella. On vain yksi ehto, elinehto: Värisevää sielua ei saa tallata.” – Tommy Tabermann

Tuo talven viileä valo... Kuva Helena Soranta.

Uskalletaan unelmoida. Uskalletaan kohdata haaveitamme ja ottaa ratkaisevia askeleita. Mutta. Uskalletaan myös pysähtyä. Välillä todella on senkin aika. Pysähtyä ja olla vain. Laskea suorittamisen ja sen kautta hyväksytyksi tulemisen toiveiden suojakilpi. Lasketaan ne maahan, annetaan olla. Ne painoivatkin aika paljon, eikö totta? Itsekin kannan niitä usein mukanani, tiedän miten paljon ne painavat. Ollaan vain, ilman suojaa. Ollaan vain tässä sellaisina kuin me olemme. Ilman kilpiä, tai tekemisen naamioita.
 Suljetaan silmät ja ollaan läsnä itsellemme. Kuunnellaan miltä itsestä tuntuu. Kun tekee niin, tapahtuu jotain. Tapahtuu kasvua, sellaista kasvua, mitä ei koskaan voi tapahtua ilman tietoista pysähtymistä ja valintaa tehdä niin. 
Matka itseensä on pysähtymistä. Jatkuvan etsimisen lopettamista. Se on rauhan löytämistä ilman velvoitteita ja pelkoja. Jos teet jotain pelon ohjaamana, kerää rohkeutta katsoa niiden taakse. Sieltä löydät itsesi.

Rakkaat tyttäreni ja minä

Ihanaa matkaa sinulle ystäväni. Hetki hetkeltä, päivä päivältä löydät itseäsi ja omaa totuuttasi entistä enemmän. Pala palalta aitoa, aidointa sinua. Joskus se on lähempänä, joskus kauempana. Aina silti juuri siinä, kuin silloin on hyvä. Syyllisyydentunteen voi lempeästi laittaa syrjään. Sille ei ole tarvetta. Sinä olet hyvä. Juuri nyt, juuri tässä ja juuri sellaisena, kuin nyt olet. Sinä löydät sen kyllä. Olet ehkä jo löytänytkin. Matka on löytöretki hiljaisuuteen. Siihen taikaan, kun löydät sen kauneuden. Tavoitat siitä palan ja hengität ja elät sitä siinä hetkessä.

Onnellista päivää ja tätä hetkeä juuri sinulle <3

Pauliina

Kuvituskuva adobe stock